lauantai 31. elokuuta 2013

Helppoheikin raakasuklaa – suklaata silloin, kun sitä tekee mieli

Toisinaan foodivarastot ovat köyhemmät, toisinaan runsaammat. Makeaa raakakokkailua varten varastossa kannattaa olla aina näitä raaka-aineita:

  • hunajaa
  • kaakaovoita / kookosöljyä
  • raakakaakaojauhetta
  • ruususuolaa,

koska näistä aineista loihdit vähintäänkin Helppoheikin raakasuklaata!

Helppoheikin raakasuklaa:

  • 1 dl sulatettua kookosöljyä / kaakaovoita (noin 2 dl kaakaovoirouhetta vastaa 1 dl sulaa kaakaovoita, kookosöljymäärän voit mitata lusikoimalla sitä desimittaan tai dippaamalla lasisen kookosöljypurkin haaleaan veteen, jolloin koko kookosöljysatsi sulaa)
  • 2 rkl juoksevaa hunajaa
  • 2 rkl raakakaakaojauhetta
  • ripaus ruususuolaa
Sulata kookosöljy tai kaakaovoi vesihauteessa. Tällä kertaa omasta kaapistani löytyi pelkkää kaakaovoita. Tykkään hienontaa kaakaovoista rouhetta leikkuuveitsellä, koska kaakaovoita ei missään nimessä kannata sulattaa raastamatta/rouhimatta, sillä klimpin sulaminen on kokkaajalle pelkkää piinaavaa kidutusta. Oman ikäluokkani mikroaaltouunikinonliianhidas-sukupolvi haluaa selviytyä tästäkin vaiheesta mahdollisimman nopeasti, joten käsittele kaakaovoiköntsä rouheeksi, mikäli haluat pysyä järjissäsi. Piste.


Kaakaovoi ja kookosöljy sulatetaan alle 42 asteessa, jolloin niiden sisältämistä ravinteista jää jäljelle mahdollisimman paljon. Kookosöljy sulaa paljon helpommin, koska sen sulamispiste on noin 25 °C (kesähelteillä kookosöljypurkki saattaa yllättää nestemäisellä sisällöllään), kun taas kaakaovoin on jopa 36 °C. Itse rakennan vesihauteen Ikean metallikulhosta ja mummon vanhasta pienemmästä metallikulhosta. Vesihauteen veden lämpötilan voi halutessaan mitata digitaalisella keittiölämpömittarilla, mutta olen tähän mennessä luottanut käteni tuntoaistiin. Henkilökohtaisen pitkittäistutkimukseni tuloksena lämpötila on sopiva, kun vesi tuntuu hieman kättä lämpimämmältä. Kas näin syntyi vesihaude:


Kun kaakaovoi / kookosöljy on sulanut, voit lisätä joukkoon hunajan. Hunajan makeudesta riippuen, sitä voi laittaa joko vähemmän tai enemmän kuin tässä ohjeessa. Lopuksi lisätään jauhemaiset aineet, kuten raakakaakaojauhe, maca, lucuma sekä mahdolliset kiinteät aineet, kuten marjat, ruinat tai hedelmäpalat. Koska tänään kokkailen Helppoheikin raakasuklaata, lisään pelkkää kaakaojauhetta ja jätän muut aineet seuraavaan kertaan. Viimeistely tapahtuu ripauksella ruususuolaa. Lopuksi suklaasulaa kannattaa vielä maistaa, koska tässä vaiheessa voit lisätä joukkoon hunajaa, kaakaojauhetta tai suolaa, täysin oman makusi mukaan. Muista laittaa hunajaa tarpeeksi, sillä mikäli suklaa maistuu tässä vaiheessa liian karvaalta, on se sitä myös pakastamisen jälkeen.

Ollessasi tyytyväinen makuun, kaada suklaasula joko lautaselle, jääpala- tai leivontamuotteihin. Lykkää suklaa jähmettymään pakastimeen noin 20 - 30 minuutiksi. 


Tällaisena minä saavuin pakastimesta...

... ja näin emäntäni minut laittoi tarjolle.

Nautiskele suklaasta, tykkää lopputuloksesta ja kehu Helppoheikkiä itsessäsi  sinä teit sen!

maanantai 6. toukokuuta 2013

Pure. @ Latte Gourmand

No niin tyypit – vihdoin ollaan saatu Turkuun raakakahvila! Mielestäni tämä ansaitsee huutomerkin.

Olin tänään ystäväni E:n kanssa Puressa (oikea nimi on Pure. @ Latte Gourmand, joka on kyllä melkoisen sekava... heh) nautiskelemassa erinomaista kahvia, jonka kera tilasimme myös palat vadelma-limeraakakakkua. Maittoi paremmin kuin hyvin ja hinnatkin olivat tavallista kahvilaa huokeammat – iso kahvi maksoi vain kakkosen ja kakkupala 4 €. Olin hämmästynyt. Raakakokkailu voi välillä tuntua tyyriiltä, sillä pähkinät, joiden ympärille melkein kaikki reseptit rakentuvat, eivät ole halvimmasta päästä. Tämän takia odotin hintojen olevan korkeammat, mutta Pure yllätti tässäkin suhteessa positiivisesti. Ostinpa vielä avajaistarjouksessa olleen Puhdistamon Premium Macan, joka oli sekin ennennäkemättömän edullinen (23 €). Kyllä hymyilytti kävellä jokirantaa kotiin ja hymyilyttää muuten edelleen.


Paikka on söpö, pieni ja intiimi, aurinko porottaa lämpimästi sisään, yhtä hymyä oleva mimmi moikkaa tiskin takaa ja jutustelee mukavia – juuri niin kuin pienessä paikassa kuuluukin. Mieleeni tulee olohuone. Lähtiessämme myyjä hyvästelee ja kehottaa tulemaan uudestaan. Olemme E:n kanssa aivan fiiliksissä ja lupaamme tulla. Ehdottomasti. Ja ainakin kerran viikossa - näin päätämme.



Nyt kaik turkulaiset nostavat ahterinsa ylös ja marssivat kokeilemaan uutta Purea (itse kutsun sitä näköjään Pureksi, ehkä nimestä vääntyy jossain vaiheessa joku katuslangi, kuten ”Dynkky”), sillä tätä paikkaa emme halua menettää. Eikä tarvitse pelätä korkeita hintoja, vaikka käsin leivotuista herkuista kyse onkin. Paikka tarjoaa myös suuren valikoiman erimakuisia smoothieita, joista voit valita suosikkisi ja nauttia paikan päällä tai napata take awaynä messiin. Lounasaikaan tajolla on salaattibuffa klo 11 – 15. Pitää mennä tuota ensi viikolla kokeilemaan.

Ai niin, kevät on tullut ja kyllä kutittaa joka puolella kehoa niin kivasti. Mieli on niin paljon kevyempi. Olen huomannut, että ihmiset jopa hymyilevät. Älä kuitenkaan vilustuta itseäsi – myötätuulessa sää voi tuntua lämpimältä, mutta kevätkeleissä vaanii kesämiestä aina vilustumisvaara. Pidä siis pitkähihainen vielä niskassa.

P.S. Eräs pitkä ja aikaa runsaasti vienyt vaihe elämässäni päättyy ensi viikon puolessa välissä, joten siitä alkaa sitten kunnon blogitykitys. Olen joutunut himmailemaan kirjoitusvimmaani tämän blogin suhteen, sillä päivissäni ei ole oikeasti vähään aikaan ollut tarpeeksi aikaa rauhoittua kirjoittamiselle. Kertomatta on jäänyt ainakin astangakurssi TurunAstangajoogassa ja monet reseptit. Lisäksi sain hauskan haasteen Pauliinalta, joka kirjoittaa Pata sydän Kattila-blogia. Näistä ja monesta muusta lisää siis ensi viikon puolen välin jälkeen. 

P.P.S. Ota Pureen mukaan käteistä, sillä korttitsydeemit eivät vielä toimi. Puren löydät fabosta: http://www.facebook.com/purepiste

P.P.P.S. Tulipas markkinointihenkinen tekstintynkä, mutta minulla ei tosiaan paikkan ole mitään kytköksiä. Paitsi tulevana kanta-asiakkaana. :)

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kesäkurpitsa-paprika-kirsikkatomaattipiirakka

Suolaiset piirakat ovat käteviä, sillä yhdestä piirakasta syö monta kertaa. Tänään kokeilen Syömisen iloa-blogissa ollutta reseptiä mukaillen elämäni toista raakapiirakkaa, joista ensimmäinen meni lievästi sanottuna päin peetä... Epäonnistumisesta saan syyttää täysin itseäni, sillä unohdin piirakan "hieman" liian kauaksi aikaa pakkaseen jähmettymään. Tänään en ota sitä riskiä, että näin kävisi uudelleen, joten jähmetän piirakan jääkaapissa, vaikka siihen menisi sitten hieman kauemmin aikaa. Pakkastouhuiluissa on se huono puoli, että mikäli unohdat ruoan liian pitkäksi aikaa pakkaseen, se jäätyy. Viimekertaisen piirakan kanssa kävi juurikin näin ja piirakka tuli täysin mauttomana ulos pakkasesta. Siis oikeasti - se ei maistunut enää MILTÄÄN.

Jeps, mutta sen pitemmittä puheitta

Kesäkurpitsa-paprika-kirsikkatomaattipiirakka:

Pohjaa varten tarvitset:

  • pähkinöitä (tänään parapähkinöitä) tai manteleita tai molempia niin paljon, että vuoan pohja peittyy, kuten oheisessa kuvassa
  • 2 rkl kaakaovoita

Ajele nämä monitoimikoneella sileäksi ja painele vuokaan, kuten kuvassa alla.


Täytteeksi laitoin tänään tällaista, mutta voit kokeilla omia variaatioita omien mieltymyksiesi mukaan:
  • 3 dl kesäkurpistakuutioita (yksi kesäkurpitsa)
  • 2 dl pähkinöitä (tänään parapähkinöitä)
  • 1 punainen paprika, josta puolet blenderiin ja puolet pilkottuna blendatun täytteen joukkoon
  • 5 kpl kirsikkatomaatteja
  • yhden sitruunan mehu
  • 0,5 - 1 tl ruususuolaa
  • 1 dl kaakaovoita
Ajele muut aineet blenderissä tai monitoimikoneessa tasaiseksi ja lisää sulatettu kaakaovoi ajon aikana joukkoon. Kaada kulhoon, lisää pilkottu puolikas paprika ja sekoita. Täytä piirakka ja halutessasi koristele pinta vaikka leikatulla ruohosipulilla. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään tunti.



maanantai 15. huhtikuuta 2013

Sano kyllä jälkkärille: Suklaa-appelsiinimousse

Jos mielesi teki mieli jälkkäriä, kokeile tätä herkkua...

Itse valmsitin monitoimikoneella, mutta onnistuu varmaan blenderilläkin.

Sukalaa-appelsiinimousse:
  • 1 iso appelsiini
  • 1 dl taateleita
  • 1rkl kookosrasvaa
aja nämä ensin sileäksi ja lisää:
  • 0,5 dl raakakaakaojauhetta
  • 1 avocado
Jatka sekoittamista, kunnes rakenne on mieleesi. TuplaNjam!

Tätä voi kokeilla banaanilla tai jollain muullakin hedelmällä.



keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Pirtsakka porkkanakeitto

Ihanaa, ihanaa, ihanaa, kevät tulee kokoajan kasvavalla intensiteetillä! Katuja lakaistaan harja-autojen voimin ja yöpakkaset hellittävät.

Tänään selätin porkkanakeittoreseptin ja oikein makoisaa tuli. Aion ehdottomasti soveltaa samaa reseptiä myös muiden kasvisten kanssa ja keväämmällä (kesemmällä), kun tomaatit saavat makua, voisin säveltää tästä gaspacho-reseptin.

Pirtsakka porkkanakeitto (2 - 3 annosta):

  • 1 dl parapähkinöitä/manteleita liotettuna
  • 1 kg porkkanoita mehustusta varten
  • 2 porkkanaa raastettuna
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • 0,5 tl ruususuolaa
  • (0,5 tl rakuunaa)
Mehusta eli juissaa noin 1 kg porkkanoita ja raasta kaksi porkkanaa raasteeksi. Kaada porkkanamehu, pähkinät, öljy ja sitruunamehu blenderiin. Lisää suola (ja rakuuna) sekä puolet porkkanaraasteesta ja blendaa tasaiseksi. Kaada keitto kulhoon ja lisää pinnalle porkkanaraastetta. Nautiskele ihanan värikkäästä keitosta. Maku on yllättävän räjähtävä, joten vaikka kyseessä onkin täysin raaka ja kylmä keitto, sen täyteläinen maku lämmittää myös kylmänä talvi-, eiku KEVÄTPÄIVÄNÄ.


Aikast piristävän väristä soppaa, eiks je?

torstai 28. maaliskuuta 2013

Pääsiäistä ja makoisaa pashaa

Nyt se vihdoin tuli, nimittäin pääsiäinen. Pääsiäinen on merkinnyt itselleni ennen kaikkea kevään ja talven taitekohtaa. Se fiilis, kun katupöly narskuu hampaissa ja aurinko lämmittää paljaita käsiä. Saan keväisin aina hassut rusketusrajat ranteisiini, kun kuljeskelen sään salliessa ilman tumppuita. Rusketusrajat ovat ilmestyneet, joten kai sitä voisi jo pikkuhiljaa uskoa, että ikitalvi alkaa olla pulkassa.

Olemme huomenna herra J:n kanssa menossa vanhempieni luo pitkäperjantain päivälliselle ja lupasin äidilleni loihtia tuomiseksi raakapashaa. Naureskelimme herra J:n kanssa aamulla muistoja kummankin lapsuudesta, kun kuulimme ensimmäisen kerran sanan "pasha". Jostain syystä olimme molemmat yhdistäneet sanan erääseen toiseen sanaan, jolla ei ole mitään tekemistä pääsiäisen tai ruoan kanssa, kuten on varmasti suurin osa lapsista 80-luvun jälkeenkin tehnyt. Okei, kakkajutut sikseen ja pashan kimppuun! (Loistavaa sanailua, jep jep.)

Suussasulava pasha pääsiäisen kunniaksi:

Olen pöllinyt reseptin Appelbergiltä, hän kun raakaruokahommat niin mainiosti taitaa.

Tervitset:

  • 3 dl cashewpähkinöitä
  • 0,5 - 1 dl hunajaa
  • 2 - 4 rkl sitruunan mehua
  • yhden vaniljatangon siemenet
  • vettä
  • rusinoita

Liota cashewpähkinöitä muutaman tunnin ajan ja kaada vesi pois. Kaada pähkinät monitoimikoneeseen, lisää hunaja, sitruunan mehu ja vaniljatangon siemenet. Ajele silkkiseksi ja lisää tarvittaessa hieman vettä, jotta massa pyörii tasaisesti. Maista ja lisää tarvittaessa hunajaa ja sitruunaa. Massa saa jäädä hieman löysäksi.

Tämmösiä Luomu-vanilijatankoja löytyi Kuudennesta Mausta. Tyyristä oli, mutta toooodella syvä vaniljan maku yllätti positiivisesti.
Siirrä massa kulhoon ja lisää rusinoita. Halutessasi voit lisätä myös liotettuja ja pilkottuja manteleita, kardemummaa ja raastettua sitruunan kuorta (Appelpergin mukaan). Kaada taikina kahvisuodattimeen, joka siis kahvisuodatintelineessä (vai mikä se nyt on nimeltään) ja jätä valumaan jääkaappiin yön yli tai vähintään kuudeksi tunniksi. Älä heitä valunutta nestettä pois, vaan juo se sellaisenaan tai lisää aamusmoothieen. Kun pasha on tekeytynyt yön yli tai vähintään sen kuusi tuntia, kumoa se lautaselle ja päästä mielikuvituksesi valloilleen koristelun kanssa.

Tämmönen viritelmä nököttää tällä hetkellä jääkaapissa.



Tämä on tosiaan itselleni ensimmäinen kerta, kun raakapashaa teen, joten huomenna saan varmasti kuulla kuinka hyvin onnistuin...

Eipä tänään muuta. Laters beibet ja nauttikaa pääsiäisestä!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Aamutallustelu Ruissalossa ja unelmien raakalasagne

Aamuinen aurinko tervehti tänään niin vaativasti klo 7.15, että pitkät yöunet jäivät vain haaveeksi. Toisaalta tuntui hyvältä herätä ilman herätyskelloa talviseen auringonpaisteeseen. Aamusmoothien ja pähkinärusinakeksien jälkeen lähdimme J:n kanssa Ruissalon Kuuvaan leppoisalle kävelyretkelle. 





Ulkoilusession jälkeen maha kurnikin jo puhdasta nälkää, joten kävin kunnianhimoisesti jo pitkään suunnitelmissa olleen raakalasagnereseptin kimppuun. Alkuperäisen reseptin olen pöllinyt The Raw Chefilta (Russel James), mutta muokkasin siitä oman soijattoman version hieman sen mukaan, mitä kaapista löytyi.

Unelmien raakalasagne: 

Alkuperäisen ohjeen mukaan annoksia tulisi noin 9, mutta tästä tuunaamastani ohjeesta en oikeastaan sanoa... valmistimme nimittäin eri täytteet erikseen ja kasasimme J:n kanssa kumpikin omat annoksemme omille lautasillemme. Kaikkea jäi kyllä reilusti vielä yli, joten tällä viikolla ei sitten tarvitsekaan ainakaan muutamaan päivään fundeerata, mitä lounaaksi syötäisiin. Näin jälkikäteen ainut asia, jonka reseptistä muuttaisin, olisi kesäkurpitsan siivujen paksuus, sillä nyt vuolin siivut kuorimaveitsellä, mutta suosittelen kuitenkin leikkaamaan mielummin kesäkurpitsan siivut veitsellä, jolloin niistä tulee hieman paksumpia.

Aivan aluksi kannattaa valmistaa VAPAAVALINTAINEN pinaattitäyte (kuvassa alla). Tämä on siis vähän ekstrajuttu, mutta se tuo lasagneen mukavasti lisämakua.
  • 100 g pinaattia (rasiallinen)
  • kuivattua oreganoa (5 g eli maustepussillinen)
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • ruususuolaa

Leikkele pinaatinlehdet hieman pienemmiksi ja sekoita ainekset keskenään kulhossa. Anna marinoitua tunnin verran. Pinaattitäyte oli täytteista ainoa, jota en ajanut monitoimikoneessa. Kaikki muut täytteet voi siis valmistaa monitoimikoneessa peräjälkeen, huuhtelematta konetta välillä.

Pinaattitäyte
Tämän jälkeen valmistin  "juustotäytteen":

  • 5 dl parapähkinöitä
  • 1,5 dl pinjansiemeniä
  • 2 rkl sitruunan mehua
  •  3 rkl oluthiivaa
  • kokonainen keltainen paprika hieman pilkottuna
  • 1 rkl tuoretta timjamia
  • 0,5 tl ruususuolaa
  • noin 1,5 dl vettä (lisää sen mukaan, millaisen rakenteen haluat)
Tämän jälkeen valmistusvuorossa oli lihatäyte:
  • 1,5 dl parapähkinöitä
  • 12 kpl aurinkokuivatun tomaatin palaa
  • 2 tl kuivattua salviaa
  • 0,5 tl pippuria
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 avocado
  • 0,5 tl ruusuruolaa
Tomaattikastike:
  • 3 kpl taatelia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl rusinoita
  • 1 avocado
  • 500 g kirsikkatomaatteja puolitettuina (en kaltannut, mutta voit kaltata, mikäli haluat)
  • 1 rkl tuoretta timjamia
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 2 rkl sitruunan mehua
  • 0,5 tl ruususuolaa
Vihreä pesto:
  • yhden pienehkön basilikan lehdet
  • 2 dl pinjansiemeniä
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl rusinoita
  • 0,5 tl ruususuolaa
  • yksi valkosipulinkynsi
  • 1 rkl sitruunan mehua
Lasagnelevyinä käytin siis kesäkurpitsaa (noin 5 kpl), jonka siivuja marinoin kymmenisen minuuttia oliiviöljy-mustapippuri-ruususuolaseoksessa. Marinoinnin jälkeen kokosin annoksen lautaselle (tämän voi vaihtoehtoisesti tehdä siten, että kokoaa suureen astiaan, kuten perinteisenkin lasagnen) seuraavassa järjestyksessä (alhaalta ylöspäin):
  • kesäkurpitsan siivuja (vähän limittäin)
  • lihatäyte
  • juustotäyte
  • tomaattikastiketäyte
  • pesto
  • keäkurpitsan siivuja
  • liha
  • juusto
  • tomaatti
  • pesto
  • pinaattitäyte
  • kesäkurpitsan siivuja
Pesto ja pinaattitäyte maistuvat melko voimakkaalle, joten niitä voi laittaa hieman vähemmän kuin muita täytteitä.

Eiköhän se ollut sitten siinä. Raakalasagne on melko aikaavievä, joten se sopii mainiosti ruoaksi vapaapäivälle, jolloin on aikaa keskittyä itse ruoanlaittoon koko sydämellä.







lauantai 23. maaliskuuta 2013

Mitä minä oikeastaan päivittäin syön?

Nyt on meneillään neljäs viikko raakaruokavaliolla ja olo on mitä parhain! Olen jo näin lyhyessä ajassa sisäistänyt raakaruokakokkailun perusperiaatteet, kuivausta lukuunottamatta (koska en omista kuivuria) ja raakaruoasta on tullut suuri osa päivittäistä elämäntapaani. Vaikken täysin 100-prosenttisella raakaruoalla eläkään, voi ruoan vaikutuksen huomata lisääntyneenä vireytenä, ihon parantumisena, suolen toiminnan parantumisena, yleisenä positiivisuutena ja hyvänä olona. Itselläni ei ole tavoitteena laihtuminen, mutta uskon, että raakaruokavalio olisi loistava elämäntapa myös laihduttajalle ja laihduttamisessa onnistuneelle, ihannepainossaan pysyvälle. Raakaruoka puhdistaa elimistöä, jonka jälkeen aineenvaihdunta paranee ja elimistö tulee vastaanottavaisemmaksi ravintoaineille. Erilaiset himot häviävät ja elimistö viestii ravinnon puutteesta tavallisella nälän tunteella silloin, kun oikeasti on aika syödä. Uskon, että monen nykyihmisen lihavuus johtuu, ei paitsi aineenvaihdunnan toimimattomuudesta, mutta myös siitä, että elimistö varastoi KAIKEN saamansa erilaisten puutostilojen seurauksena. Lisäksi monet, varsinkin naiset valittelevat erilaisia ruokahimoja, joiden pauloihin ei saisi joutua. Elimistöä on kuitenkin kuunneltava, mutta sen lähettämiin sanomiin ei kannata luottaa, varsinkin jos se on epätasapainossa. Silloin elimistö ei osaa luotettavasti kertoa, mitä se tarvitsee, vaan lähettää hädissään ja ravintoainepuutoksissaan epämääräisiä signaaleja, joita useimmat meistä paikkaavat valkoisella sokerilla tai pullamössöranskanleipähiilarikänneillä. En usko, että kenenkään elimistö kuitenkaan on tarkoittanut, että "hei, juuri tuon viinerin minä juuri nyt TARVITSEN".

Elimistön tasapainottaminen ei tapahdu yhdessä yössä ja ensimmäiset päivät saattavat olla hyvinkin vaativia, himojen ja kieltämisen kanssa kamppailua, varsinkin jos puhdistava ruokavalio poikkeaa paljon omista tottumuksista. Itse suosittelenkin mielummin minkään rankan detox-kuurin sijaan lisäämään päivittäiseen syömiseen jotain hyvää, kuten raakaruokaa. Omalla kohdallani tämä tapahtui muutama vuosi sitten, kun aloin valmistaa aamiaiseksi smoothieita. Sille tielle jäin, enkä aio koskaan tätä elämäntapaani muuttaa. Puhun elämäntavasta, sillä sitä ruokavalio on. Se ei ole tilapäinen harppaus onneen tai jotain, josta voit syyllistää muita tai itseäsi. Me suomalaiset suhtaudumme syömiseen kuvottavan häiriintyneesti, joka ei mielestäni ole ravintoa kohtaan kunnioittavaa. Ruoka ja hyvälaatuinen ravinto ei ole itsestäänselvyys. Aluksi ajattelin raakaravinnon valmistusta jotenkin kamalan työläänä prosessina, mutta nyt siitä on tullut osa päivittäistä "omaa aikaani". Olen kiitollinen jokaisesta suupalasta ja jokainen hetki kokkailun parissa on kuin lyhyt meditatiivinen harjoitus.

Kylläpäs lähti rönsyilemään... Tarkoitukseni oli siis kertoa, mitä minä päivittäin syön. Heitän tähän nyt listan päivittäisistä ruokailuhetkistäni ja kerron hieman, mitä ne sisältävät. Tällä hetkellä olen syönyt keskimääräisesti kolme kertaa päivässä, joka saattaa kuulostaa vähältä siihen nähden, että tanssin balettia neljänä päivänä, nykytanssia yhtenä päivänä ja juoksen vähintään yhtenä päivänä viikossa. Elimistöni on sellaisessa tilassa, että en tällä hetkellä tarvitse enempää ravintoa. Luultavasti tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että annan sille sen tarvitsemia ravintoaineita.

1. Aamiainen

Aamiaiseni on on tätä aamusta toiseen. Olen rutiinien ihminen, koska rutiinit tuovat minulle jotenkin rauhallisen olon: minun ei tarvitse miettiä mitä seuraavaksi tapahtuu, vaan tiedän sen jo etukäteen. Jostain syystä minun oli vaikeaa myöntää itselleni, etten ole erityisen spontaani ihminen. Voisin kuvailla itseäni innostuvaksi, mutten oikeastaan spontaaniksi. Se siitä, tällaista siis aamuisin:

  • smoothie, tuo ihana, luotettava kestosuosikkini (kerron myöhemmin tarkemmin smoothien valmistuksesta)
  • joku raakaruokajälkkäri, kuten brownie, pähkinärusinakeksejä, pala raakakakkua... 
  • teetä (yleensä mustaa tai pakuria), jota suurkulutan päivän aikana monta kertaa 0,5 dl:n mukista

Tämän tuopposen olen perinyt edesmenneeltä sedältäni. Se toimii mainiosti smoothielasina.

2. Lounas

Lounaani vaihtelee oikeastaan ruoanvalmistukseen tarvittavan ajan mukaan. Esimerkiksi huomenna, sunnuntainta ajattelin valmistaa jotain "hitaampaa", kuten raakalasagnea. Tällä hetkellä elämäntilanteeni on sellainen, että voin valmistaa melkein joka päivä lounaan lounasaikaan kotona. Raakaruoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne voi myös valmistaa etukäteen ja ottaa evääksi töihin tai muualle, etkä tarvitse edes jääkaappia eväsrasiallesi (paitsi tietty jos kyseessä on esim. aikaisemmin valmistamani limelohi).

Olen syönyt melko monta kertaa kuluneen viikon aikana kiinankaalipyreetä. Päätimme J:n kanssa ottaa tavaksemme valmistaa kerran tai kaksi viikossa limelohta, sillä olemme molemmat sekaravinnon syöjiä, eikä raakaruoka tarkoita automaattisesti pelkkää kasvisruokaa. Söisin mielelläni enemmänkin tai oikeastaan vaihtelevammin lihaa, mutta hyvälaatuinen luomu-/riistaliha on todella kallista. Tällä hetkellä minulla ei ole mahdollisuutta nauttia siis tällaisesta luksuksesta, kuten hirvenlihasta.

Jälkkäriksi (en ikinä aikaisemmin syönyt edes jälkiruokia) vedän jonkun raakajälkkärin (yleensä samaa settiä kuin aamusmoothien kanssa) ja teetä.

Mutta siis, lounaani koostuu näistä ruoista, joita esittelen blogissani. Tässä hieman jo kokeilemiani, mutta vielä julkaisemattomia ruokia:

Porkkanakeitto
Punajuuripalleroiset ja vihreä kastike
3. Iltapala

Iltapalani ei ole raw ja tällöin syön myös jalostettua ruokaa. Ainut raw iltapalassani on hedelmä. Elikkäpäs gluteenittomana henkilönä nautiskelen iltavoileivän korvikkeena riisikakkuja. Riisikakun päälle laitan juustoa ja joko Lidlin chililevitettä (jaloste, yep I know, ja sen tilalle voisin opetella tekemään esim. hummusta tai jotain omaa "levitettä") tai voita. Voin väittää, etten tulisi toimeen ilman juustoa ja tästä syystä nautiskelen sitä iltapalallani. Joskus minulla on ehkä varaa ostaa raakajuustoja, mutta tällä hetkellä ne voi jättää Ruohonjuuren kylmiöön jonkun muun ostettavaksi. Niin ja tosiaan riisikakut saavat kaverikseen hedelmän, usein päärynän tai appelsiinin. Riisikakkujen päälle voin laittaa myös lehtisalaattia ja kurkunsiivuja. Tiedän - kuulostaa tylsältä, mutta tämä on itselläni toimiva rutiini-iltapala. :)

Jaahas, nyt pitäisi taputella tämä kirjoitus, sillä pian lähden äitini kanssa sushille (hän on aivan hurahtanut siihen, kuten myös tyttärensä). Aamupäivällä olin ystäväni E:n kanssa ilmajoogassa, joka on huippuhauskaa ja hyvää vaihtelua tanssiharrastukselleni. Ilmajoogaa voin suositella lämpimästi kaikille nikamaterveille, sillä ihmiselle tekee hyvää välillä heittäytyä apinaksi ja roikkua ylösalaisin katosta kiinnitetyssä kankaassa.

Palailen huomenna raakalasagnekokeilun kanssa. Siihen asti, muksaa lauantaita ja nauttikaa keväästä!

torstai 14. maaliskuuta 2013

Kirppislöytöjä, ikitalvea ja raakakypsennettyä limelohta kiinankaalipyreellä

Kevät tuntuu lykkäävän tuloaan edelleen tuonnemaksi ja tiukka pakkanen hellii turkulaisia. Onneksi valon määrä on lisääntynyt ja päivä pidentynyt huimasti. Miten suuri vaikutus kirkkaalla auringonpaisteella onkaan. Ah, kevättä kohti mennään!

Päivä oli sinänsä poikkeuksellinen, että lähdimme aivan ex tempore kahden vanhan lapsuudenystäväni kanssa käymään Kaarinassa Ykköstien kirpputorilla. Odotukseni eivät olleet korkealla ja jostain syystä pieni väsymyskin painoi kehoa ja mieltä. Kyseinen kirpputori oli itselleni täysin uusi tuttavuus ja yllätyin erittäin positiivisesti. Paikka oli valoisa ja siisti, ja mikä tärkeintä, hinnat olivat kohdillaan. Tänään minua potkaisi onni ja löysin itselleni uudet talvikengät (4 €) ja maksimekon (6 €). Eikä siinä vielä kaikki... Päivääni oli siunattu aivan käsittämättömän hyvällä tuurilla, sillä kirpputorin yläkerrassa, taimmaisessa nurkassa minua kohti pälyili vanha miesten ohutrunkoinen ja -renkainen, fiksipyörää muistuttava Helkama. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä ja ostin pyörän itselleni. Hinta oli käsittämättömän huokea 20 €, vaikka pyörä oli erinomaisessa kunnossa. Käyn sen noutamassa huomenna pikkuveljeni kanssa, joten kuvia pyörästä tulette näkemään myöhemmin. Olen aktiivinen pyöräilijä ja jo pitkään kuolannut fiksipyörää. Niiden hinnat kohoilevat kuitenkin monen sadan euron luokassa, joten tämä näppärä Helkama kelpaa itselleni mainiosti ja osuikin tielleni kuin kohtalon saattelemana. Olen niin tyytyväinen löytööni! :)



Sitten asiaan... Tänään esittelen ensimmäisen raakaruokareseptin, jossa olen käytettänyt lihaa. Lihaksi valitsin lohta ja se kypsennetään limen ja suolan avulla. Vähän niin kuin graavaamalla. Lohen kanssa valmistan pyreen, johon tungen tällä kertaa kiinankaalia, koska sitä nyt sattui löytymään jääkaapista. Limelohta olen valmistanut jo useamman kerran, mutta tämä kiinankaalipyree on täysin hatusta heitetty kokeilu... Heitin nimeksi hienosti pyree, vaikka mössötyksestähän tässä taas on kyse.

Raakakypsennetty limelohi ja kiinankaalipyree (2 - 4 annosta)

Limelohta varten tarvitset:

  • laadukasta suolaa
  • limeä (itse käytin noin 500 grammaan lohta alle kaksi limeä)
  • lohta (tai mitä tahansa kalaa)

Siivuta mahdollisimman tuoreesta lohesta ohuita suikaleita terävällä veitsellä. Itse toimin siten, että tartun haarukalla kiinni kalasta ja vetelen filerointiveitsellä pieniä ja ohuita siivuja. Purista limestä mehua lautasen pohjalle ja ripottele sen päälle hieman suolaa. Levitä lohisiivut tasaisesti limen ja suolan päälle ja purista lisää limen mehua ja ripottele laadukasta suolaa lohisiivujen päälle. Anna kypsyä kymmenestä minuutistä ylöspäin jääkaapissa. Voila, se oli sitten siinä.



Kalan kypsymisen huomaa siitä, että se alkaa muuttua vaaleammaksi.
Kalan kaveriksi valmistin monitoimikoneessa (aivan sattumalta kertalaakista onnistunutta) kiinankaalipyrettä, johon tarvitset:
  • 1 l kiinankaalia kevyesti pilkottuna
  • 2 kpl aurinkokuivatun tomaatin siivua
  • 0,5 dl ravintohiivaa
  • 0,5 dl manteleita
  • 2 kpl taateleita
  • 0,5 dl öljyä
  • 0,5 tl suolaa
Sekoita ainekset monitoimikoneessa ja lastaa lautaselle kalan kaveriksi. Nauti hyvässä seurassa ja hymyile.

Kiinankaalipyree muistuttaa ulkonäöltään jopa hieman risottoa!

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Balsamicossa ja oliiviöljyssä marinoidut sienet kaalimössötystäytteellä

Lainasin kirjastosta uuden raakaruokakirjan (Bailey, Christine: Raakaravinto - Tie terveyteen, vireyteen ja painonhallintaan), joka oli ehkä hieman jenkkityylinen, mutta sisälsi kuitenkin paljon makoisia reseptejä. Esittelen kirjan myöhemmin tarkemmin, kun kirjoitan jutun muutamasta raakaruokakirjasta. Tänään aionkin kokata lounaaksi jotain tuon kirjan inspiroimaa, helppoa ja nopeaa raakaruokaa. Päädyinkin siis valmistamaan samaa ruokaa kuin lauantaina eli kaalimössötystä, mutta aion rakentaa mössölle myös pedin, joka syntyy oliiviöljyssä ja balsamicossa marinoiduista herkkusienistä.

Eli poista herkkusienistä jalat (brutaalia!) ja laita marinoi balsamicolla ja oliiviöljyllä. Ruiskutin herkkusienten päälle balsamicoa ja öljyä ja jätin marinoitumaan puoleksi tunniksi.

Söpöt sienet marinoituvat tyytyväisinä.



Tässä vielä muistin virkistämiseksi kaalimössötyksen ohje:

  • 3 kpl suippopaprikaa
  • 1/4 punasipulia
  • 2 palaa aurinkokuivattua tomaattia
  • 1 dl liotettuja kurpitsansiemeniä (loppuivat kesken, joten korvasin loput pellavansiemensouheella
  • 1 avocado
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1 tl laadukasta suolaa
  • 2 rkl balsamicoa
Ajelin mössötyksen tasaiseksi monitoimikoneessa ja lisäsin 1 litraa suurpiirteisesti pilkottua keräkaalia. Jatkoin ajamista, kunnes kaali oli pilkkoutunut ja sekoittunut mössön joukkoon.

Kasaa mössötystä marinoitujen sienten sisään ja nautiskele!

P.S Sienten päälle voi sirotella marinointivaiheessa hieman laadukasta suolaa tai ravintohiivaa antamaan makua.

Toin tämän balsamicon tuliaisena Portugalista.

Raaka-aineet sulassa sovussa ennen mössöttämistä.




lauantai 9. maaliskuuta 2013

Mehevä kaalimössötys ja lauantainen valokuvausinspis

Lauantait ovat mukavia päiviä. Varsinkin, kun ulkona paistaa aurinko ja iskee valokuvausinspiraatio. Aamuisen siivoussession jälkeen olikin tarve lähteä nautiskelemaan kirpeästä, mutta aurinkoisesta talvikelistä kameran kanssa. Päätimme herra J:n kanssa lähteä urbaanille kävelylle Turun keskustaan. Poikkesimme pikaisella cappuccinolla Elvina Cafessa ennen kuin suuntasimme Taidemuseon läheisyyteen Puolalanpuistoon.

















Tänään halusin valmistaa jotain mahdollisimman helppoa. Tämän kaalimössötyksen tekeminen ei suurta panostusta vaadi ja sopii mainiosti piristäväksi ja täyttäväksi lounaaksi.

Mehevä kaalimössötys (3 annosta):

Valmistin aluksi mössötysosuuden monitoimikoneessa, johon tuli:
  • 3 kpl suippopaprikaa
  • 1/4 punasipulia
  • 2 palaa aurinkokuivattua tomaattia
  • 1 dl liotettuja kurpitsansiemeniä
  • 1 avocado
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1 tl laadukasta suolaa
  • 2 rkl balsamicoa
Ajelin mössötyksen tasaiseksi ja lisäsin 1 litraa suurpiirteisesti pilkottua keräkaalia. Jatkoin ajamista, kunnes kaali oli pilkkoutunut ja sekoittunut mössön joukkoon.


Söimme tänään tätä pääruokana, mutta kaalimössötys sopii hyvin myös lisukkeeksi jonkin toisen ruoan ohelle tai vaikkapa raakanäkkärin päälle. Tai ihan jonkin ei-raakaruoankin kanssa. Muista, että voit ihan hyvin vain LISÄTÄ raakaruokaa entiseen ruokavalioosi. On paljon parempi vaihtoehto edes lisätä sitä kuin olla lisäämättä sen takia, että ei ole aikaa tai innostusta muuttaa kaikkia ruokailutottumuksia ja ryhtyä 100 %:ksi raakaruokailijaksi. En ole koskaan ollut "kaikki tai ei mitään"-mentaliteetin noudattaja, vaan yritän tehdä omaan elämääni liittyvät muutokset ja päätöksen sen pohjalta, miltä elimistössäni ja mielessäni tuntuu. Usein kroppa, saatika sitten mieli ole edes valmis ääripäämuutoksiin. On hirmuinen rikkaus osata kuunnella omaa elimistöä ja vielä suurempi on uskaltaa noudattaa sen lähettämiä viestejä.