Elimistön tasapainottaminen ei tapahdu yhdessä yössä ja ensimmäiset päivät saattavat olla hyvinkin vaativia, himojen ja kieltämisen kanssa kamppailua, varsinkin jos puhdistava ruokavalio poikkeaa paljon omista tottumuksista. Itse suosittelenkin mielummin minkään rankan detox-kuurin sijaan lisäämään päivittäiseen syömiseen jotain hyvää, kuten raakaruokaa. Omalla kohdallani tämä tapahtui muutama vuosi sitten, kun aloin valmistaa aamiaiseksi smoothieita. Sille tielle jäin, enkä aio koskaan tätä elämäntapaani muuttaa. Puhun elämäntavasta, sillä sitä ruokavalio on. Se ei ole tilapäinen harppaus onneen tai jotain, josta voit syyllistää muita tai itseäsi. Me suomalaiset suhtaudumme syömiseen kuvottavan häiriintyneesti, joka ei mielestäni ole ravintoa kohtaan kunnioittavaa. Ruoka ja hyvälaatuinen ravinto ei ole itsestäänselvyys. Aluksi ajattelin raakaravinnon valmistusta jotenkin kamalan työläänä prosessina, mutta nyt siitä on tullut osa päivittäistä "omaa aikaani". Olen kiitollinen jokaisesta suupalasta ja jokainen hetki kokkailun parissa on kuin lyhyt meditatiivinen harjoitus.
Kylläpäs lähti rönsyilemään... Tarkoitukseni oli siis kertoa, mitä minä päivittäin syön. Heitän tähän nyt listan päivittäisistä ruokailuhetkistäni ja kerron hieman, mitä ne sisältävät. Tällä hetkellä olen syönyt keskimääräisesti kolme kertaa päivässä, joka saattaa kuulostaa vähältä siihen nähden, että tanssin balettia neljänä päivänä, nykytanssia yhtenä päivänä ja juoksen vähintään yhtenä päivänä viikossa. Elimistöni on sellaisessa tilassa, että en tällä hetkellä tarvitse enempää ravintoa. Luultavasti tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että annan sille sen tarvitsemia ravintoaineita.
1. Aamiainen
Aamiaiseni on on tätä aamusta toiseen. Olen rutiinien ihminen, koska rutiinit tuovat minulle jotenkin rauhallisen olon: minun ei tarvitse miettiä mitä seuraavaksi tapahtuu, vaan tiedän sen jo etukäteen. Jostain syystä minun oli vaikeaa myöntää itselleni, etten ole erityisen spontaani ihminen. Voisin kuvailla itseäni innostuvaksi, mutten oikeastaan spontaaniksi. Se siitä, tällaista siis aamuisin:
- smoothie, tuo ihana, luotettava kestosuosikkini (kerron myöhemmin tarkemmin smoothien valmistuksesta)
- joku raakaruokajälkkäri, kuten brownie, pähkinärusinakeksejä, pala raakakakkua...
- teetä (yleensä mustaa tai pakuria), jota suurkulutan päivän aikana monta kertaa 0,5 dl:n mukista
Tämän tuopposen olen perinyt edesmenneeltä sedältäni. Se toimii mainiosti smoothielasina. |
2. Lounas
Lounaani vaihtelee oikeastaan ruoanvalmistukseen tarvittavan ajan mukaan. Esimerkiksi huomenna, sunnuntainta ajattelin valmistaa jotain "hitaampaa", kuten raakalasagnea. Tällä hetkellä elämäntilanteeni on sellainen, että voin valmistaa melkein joka päivä lounaan lounasaikaan kotona. Raakaruoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne voi myös valmistaa etukäteen ja ottaa evääksi töihin tai muualle, etkä tarvitse edes jääkaappia eväsrasiallesi (paitsi tietty jos kyseessä on esim. aikaisemmin valmistamani limelohi).
Olen syönyt melko monta kertaa kuluneen viikon aikana kiinankaalipyreetä. Päätimme J:n kanssa ottaa tavaksemme valmistaa kerran tai kaksi viikossa limelohta, sillä olemme molemmat sekaravinnon syöjiä, eikä raakaruoka tarkoita automaattisesti pelkkää kasvisruokaa. Söisin mielelläni enemmänkin tai oikeastaan vaihtelevammin lihaa, mutta hyvälaatuinen luomu-/riistaliha on todella kallista. Tällä hetkellä minulla ei ole mahdollisuutta nauttia siis tällaisesta luksuksesta, kuten hirvenlihasta.
Jälkkäriksi (en ikinä aikaisemmin syönyt edes jälkiruokia) vedän jonkun raakajälkkärin (yleensä samaa settiä kuin aamusmoothien kanssa) ja teetä.
Mutta siis, lounaani koostuu näistä ruoista, joita esittelen blogissani. Tässä hieman jo kokeilemiani, mutta vielä julkaisemattomia ruokia:
Porkkanakeitto |
Punajuuripalleroiset ja vihreä kastike |
Iltapalani ei ole raw ja tällöin syön myös jalostettua ruokaa. Ainut raw iltapalassani on hedelmä. Elikkäpäs gluteenittomana henkilönä nautiskelen iltavoileivän korvikkeena riisikakkuja. Riisikakun päälle laitan juustoa ja joko Lidlin chililevitettä (jaloste, yep I know, ja sen tilalle voisin opetella tekemään esim. hummusta tai jotain omaa "levitettä") tai voita. Voin väittää, etten tulisi toimeen ilman juustoa ja tästä syystä nautiskelen sitä iltapalallani. Joskus minulla on ehkä varaa ostaa raakajuustoja, mutta tällä hetkellä ne voi jättää Ruohonjuuren kylmiöön jonkun muun ostettavaksi. Niin ja tosiaan riisikakut saavat kaverikseen hedelmän, usein päärynän tai appelsiinin. Riisikakkujen päälle voin laittaa myös lehtisalaattia ja kurkunsiivuja. Tiedän - kuulostaa tylsältä, mutta tämä on itselläni toimiva rutiini-iltapala. :)
Jaahas, nyt pitäisi taputella tämä kirjoitus, sillä pian lähden äitini kanssa sushille (hän on aivan hurahtanut siihen, kuten myös tyttärensä). Aamupäivällä olin ystäväni E:n kanssa ilmajoogassa, joka on huippuhauskaa ja hyvää vaihtelua tanssiharrastukselleni. Ilmajoogaa voin suositella lämpimästi kaikille nikamaterveille, sillä ihmiselle tekee hyvää välillä heittäytyä apinaksi ja roikkua ylösalaisin katosta kiinnitetyssä kankaassa.
Palailen huomenna raakalasagnekokeilun kanssa. Siihen asti, muksaa lauantaita ja nauttikaa keväästä!
Olipa hyvä kirjoitus. Niinhän se on, että ruoka on meidän polttoainetta eikä se bensa-autokaan kovin hyvin dieselillä kulje. Nykyään vaan tuntuu, että ihmiset on niin vieraantuneet luonnosta, ettei ne edes tiedä mistä ruoka siihen lautaselle tulee. Ja lisäksi aika monella se tulee jostain Saarioiselta. Oon kuullu tarinoita jopa lukioikäisistä, jotka ei osaa kuoria edes perunoita wasawas.
VastaaPoistaKuulostaa herkulliselle tuo raakalasagne, innolla odottelen reseptiä :)
Joo, vähän liian jenkkitouhuksi tää rupee menemään: "Kaikki mulle nyt ja heti!". Eipä sitä Roomaakaan päivässä rakennettu, eikä sitä piru vie voi jatkuvasti olla niin hirmuinen kiire, ettei ehtisi yhtään aikaa ruoanlaittoon käyttää. Jokainen ihminen pystyy järjestelemään, ellei päiväänsä, niin ainakin viikkoonsa sen verran aikaa, että voi edes yhden ainokaisen hitaamman aterian (vaikka sitten koko viikon ruoat samalla kertaa) valmistaa.
VastaaPoistaAinut asia, joka omien isovanhempieni kuoleman jälkeen on jäänyt harmittamaan, on se, etten viettänyt mummini tai mummuni kanssa enemmän aikaa keittiössä. Sieltä olisi varmasti oppinut hirmuisesti kaikkia Pirkka-niksejä ja keräilytaitoja, joilla osaisi paremmin hyödyntää myös ihan niitä jokamiehenluonnonantimia. :D