Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Mitä minä oikeastaan päivittäin syön?

Nyt on meneillään neljäs viikko raakaruokavaliolla ja olo on mitä parhain! Olen jo näin lyhyessä ajassa sisäistänyt raakaruokakokkailun perusperiaatteet, kuivausta lukuunottamatta (koska en omista kuivuria) ja raakaruoasta on tullut suuri osa päivittäistä elämäntapaani. Vaikken täysin 100-prosenttisella raakaruoalla eläkään, voi ruoan vaikutuksen huomata lisääntyneenä vireytenä, ihon parantumisena, suolen toiminnan parantumisena, yleisenä positiivisuutena ja hyvänä olona. Itselläni ei ole tavoitteena laihtuminen, mutta uskon, että raakaruokavalio olisi loistava elämäntapa myös laihduttajalle ja laihduttamisessa onnistuneelle, ihannepainossaan pysyvälle. Raakaruoka puhdistaa elimistöä, jonka jälkeen aineenvaihdunta paranee ja elimistö tulee vastaanottavaisemmaksi ravintoaineille. Erilaiset himot häviävät ja elimistö viestii ravinnon puutteesta tavallisella nälän tunteella silloin, kun oikeasti on aika syödä. Uskon, että monen nykyihmisen lihavuus johtuu, ei paitsi aineenvaihdunnan toimimattomuudesta, mutta myös siitä, että elimistö varastoi KAIKEN saamansa erilaisten puutostilojen seurauksena. Lisäksi monet, varsinkin naiset valittelevat erilaisia ruokahimoja, joiden pauloihin ei saisi joutua. Elimistöä on kuitenkin kuunneltava, mutta sen lähettämiin sanomiin ei kannata luottaa, varsinkin jos se on epätasapainossa. Silloin elimistö ei osaa luotettavasti kertoa, mitä se tarvitsee, vaan lähettää hädissään ja ravintoainepuutoksissaan epämääräisiä signaaleja, joita useimmat meistä paikkaavat valkoisella sokerilla tai pullamössöranskanleipähiilarikänneillä. En usko, että kenenkään elimistö kuitenkaan on tarkoittanut, että "hei, juuri tuon viinerin minä juuri nyt TARVITSEN".

Elimistön tasapainottaminen ei tapahdu yhdessä yössä ja ensimmäiset päivät saattavat olla hyvinkin vaativia, himojen ja kieltämisen kanssa kamppailua, varsinkin jos puhdistava ruokavalio poikkeaa paljon omista tottumuksista. Itse suosittelenkin mielummin minkään rankan detox-kuurin sijaan lisäämään päivittäiseen syömiseen jotain hyvää, kuten raakaruokaa. Omalla kohdallani tämä tapahtui muutama vuosi sitten, kun aloin valmistaa aamiaiseksi smoothieita. Sille tielle jäin, enkä aio koskaan tätä elämäntapaani muuttaa. Puhun elämäntavasta, sillä sitä ruokavalio on. Se ei ole tilapäinen harppaus onneen tai jotain, josta voit syyllistää muita tai itseäsi. Me suomalaiset suhtaudumme syömiseen kuvottavan häiriintyneesti, joka ei mielestäni ole ravintoa kohtaan kunnioittavaa. Ruoka ja hyvälaatuinen ravinto ei ole itsestäänselvyys. Aluksi ajattelin raakaravinnon valmistusta jotenkin kamalan työläänä prosessina, mutta nyt siitä on tullut osa päivittäistä "omaa aikaani". Olen kiitollinen jokaisesta suupalasta ja jokainen hetki kokkailun parissa on kuin lyhyt meditatiivinen harjoitus.

Kylläpäs lähti rönsyilemään... Tarkoitukseni oli siis kertoa, mitä minä päivittäin syön. Heitän tähän nyt listan päivittäisistä ruokailuhetkistäni ja kerron hieman, mitä ne sisältävät. Tällä hetkellä olen syönyt keskimääräisesti kolme kertaa päivässä, joka saattaa kuulostaa vähältä siihen nähden, että tanssin balettia neljänä päivänä, nykytanssia yhtenä päivänä ja juoksen vähintään yhtenä päivänä viikossa. Elimistöni on sellaisessa tilassa, että en tällä hetkellä tarvitse enempää ravintoa. Luultavasti tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että annan sille sen tarvitsemia ravintoaineita.

1. Aamiainen

Aamiaiseni on on tätä aamusta toiseen. Olen rutiinien ihminen, koska rutiinit tuovat minulle jotenkin rauhallisen olon: minun ei tarvitse miettiä mitä seuraavaksi tapahtuu, vaan tiedän sen jo etukäteen. Jostain syystä minun oli vaikeaa myöntää itselleni, etten ole erityisen spontaani ihminen. Voisin kuvailla itseäni innostuvaksi, mutten oikeastaan spontaaniksi. Se siitä, tällaista siis aamuisin:

  • smoothie, tuo ihana, luotettava kestosuosikkini (kerron myöhemmin tarkemmin smoothien valmistuksesta)
  • joku raakaruokajälkkäri, kuten brownie, pähkinärusinakeksejä, pala raakakakkua... 
  • teetä (yleensä mustaa tai pakuria), jota suurkulutan päivän aikana monta kertaa 0,5 dl:n mukista

Tämän tuopposen olen perinyt edesmenneeltä sedältäni. Se toimii mainiosti smoothielasina.

2. Lounas

Lounaani vaihtelee oikeastaan ruoanvalmistukseen tarvittavan ajan mukaan. Esimerkiksi huomenna, sunnuntainta ajattelin valmistaa jotain "hitaampaa", kuten raakalasagnea. Tällä hetkellä elämäntilanteeni on sellainen, että voin valmistaa melkein joka päivä lounaan lounasaikaan kotona. Raakaruoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne voi myös valmistaa etukäteen ja ottaa evääksi töihin tai muualle, etkä tarvitse edes jääkaappia eväsrasiallesi (paitsi tietty jos kyseessä on esim. aikaisemmin valmistamani limelohi).

Olen syönyt melko monta kertaa kuluneen viikon aikana kiinankaalipyreetä. Päätimme J:n kanssa ottaa tavaksemme valmistaa kerran tai kaksi viikossa limelohta, sillä olemme molemmat sekaravinnon syöjiä, eikä raakaruoka tarkoita automaattisesti pelkkää kasvisruokaa. Söisin mielelläni enemmänkin tai oikeastaan vaihtelevammin lihaa, mutta hyvälaatuinen luomu-/riistaliha on todella kallista. Tällä hetkellä minulla ei ole mahdollisuutta nauttia siis tällaisesta luksuksesta, kuten hirvenlihasta.

Jälkkäriksi (en ikinä aikaisemmin syönyt edes jälkiruokia) vedän jonkun raakajälkkärin (yleensä samaa settiä kuin aamusmoothien kanssa) ja teetä.

Mutta siis, lounaani koostuu näistä ruoista, joita esittelen blogissani. Tässä hieman jo kokeilemiani, mutta vielä julkaisemattomia ruokia:

Porkkanakeitto
Punajuuripalleroiset ja vihreä kastike
3. Iltapala

Iltapalani ei ole raw ja tällöin syön myös jalostettua ruokaa. Ainut raw iltapalassani on hedelmä. Elikkäpäs gluteenittomana henkilönä nautiskelen iltavoileivän korvikkeena riisikakkuja. Riisikakun päälle laitan juustoa ja joko Lidlin chililevitettä (jaloste, yep I know, ja sen tilalle voisin opetella tekemään esim. hummusta tai jotain omaa "levitettä") tai voita. Voin väittää, etten tulisi toimeen ilman juustoa ja tästä syystä nautiskelen sitä iltapalallani. Joskus minulla on ehkä varaa ostaa raakajuustoja, mutta tällä hetkellä ne voi jättää Ruohonjuuren kylmiöön jonkun muun ostettavaksi. Niin ja tosiaan riisikakut saavat kaverikseen hedelmän, usein päärynän tai appelsiinin. Riisikakkujen päälle voin laittaa myös lehtisalaattia ja kurkunsiivuja. Tiedän - kuulostaa tylsältä, mutta tämä on itselläni toimiva rutiini-iltapala. :)

Jaahas, nyt pitäisi taputella tämä kirjoitus, sillä pian lähden äitini kanssa sushille (hän on aivan hurahtanut siihen, kuten myös tyttärensä). Aamupäivällä olin ystäväni E:n kanssa ilmajoogassa, joka on huippuhauskaa ja hyvää vaihtelua tanssiharrastukselleni. Ilmajoogaa voin suositella lämpimästi kaikille nikamaterveille, sillä ihmiselle tekee hyvää välillä heittäytyä apinaksi ja roikkua ylösalaisin katosta kiinnitetyssä kankaassa.

Palailen huomenna raakalasagnekokeilun kanssa. Siihen asti, muksaa lauantaita ja nauttikaa keväästä!

torstai 7. maaliskuuta 2013

Shit happens

Elelen tässä toista raw food-viikkoani ja kuten otsikosta arvata saattaa, shit todella happens.

Olen oikeasti tyhjentynyt päivittän jopa viisi kertaa ja SEN laatu on ollut todella loistavaa, jos näin voisi todeta. Tiedättehän, sellaista, että sitä ei oikeastaan tarvitse pahemmin pyyhkiä.

Näin. Tulipahan sitten melkoisen henkilökohtainen päivitys, mutta suolen toiminta liittyy hyvin pitkälti hyvinvointiin ja immuniteettiin. Meikäläisellä taitaa olla jokin detox-vaihe tässä meneillään ja tuntuu kyllä todella hyvältä! Henkisesti olen ollut aivan pilvissä ja fyysisesti voinut vallan mainiosti. Baletti- ja nykytanssitunneilla sekä lenkillä suorituskykyä on piisannut ja yöt olen nukkunut hyvin. Olen erittäin tyytyväinen, että päätin lähteä ruokavaliotani raakaruoalla syventämään. Homma todella tuntuu itselleni sopivan. :)

Olipas kakka päivitys, mutta siihen oikeastaan tähtäsinkin. Ja melkoisen kakka lopetuskin. Kakkahuumorilla vaan eteenpäin. Okei, nyt nää kakkajutut saa riittää. Moi.

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Tooooodella herkulliset ja helpot raakabrowniet

Tämä on resepti, jonka kanssa et voi epäonnistua! Maistuukin paremmalta kuin perinteiset, ei-raa'at browniet. Oikeasti.



Nämä raakabrowniet antavat puhtia päivään ja kohottavat mieltä. Ai miten niin? Ohje sisältää nimittäin raakakaakaota, joka on ehkä helpoiten lähestyttävä superruoka. Raakakaakao sisältää hirmuisen määrän ravintoaineita ja antioksidantteja, ja on muun muassa mainio magnesiumin, kalsiumin ja raudan lähde. Tähän väliin voisin lainata Jaakko Halmetojaa, omaa kotimaista superruokaguruamme, joka on niputtanut kunnioitettavan määrän tietoa superfoodeista täysin niille omistetulle nettisivulle.

"Anandamidi on luonnollisesti aivoissamme esiintyvä neutortansmitteri eli hermosolujemme välittäjä-aine. Anandamidi on kannabioidi, jolla on keskeinen vaikutus mielialaamme ja sitä erittyy aina kun koemme autuutta ja onnellisuutta. Kaakao on toistaiseksi ainut ruoka-aine, jonka tiedämme sisältävän näitä yhdisteitä. Kyseinen lipidi syntetisoidaan aivoissa alueella, joka on vastuussa korkeamman ajattelun prosesseistamme. Anandamidillaa on osana hyvän olon luomisessa, muistin parantumisessa, masentuneisuuden poistumisessa ja yhteydellisyyden tunteen kokemisessa. Se stimuloi myös motivaatiota luovaa osaa aivoissamme."

"Moni luulee, että raaka kaakao piristää sen sisältämän kofeiinin vuoksi. Raaka kaakao sisältää kuitenkin vain noin 1/20 osan kahvin sisältämästä kofeiinin määrästä. Hyvin pienen kofeiinimäärän lisäksi kaakao sisältää kuitenkin luonnossa erittäin harvinaista teobromiinia, joka on kofeiinin "sisarmolekyyli" (molemmat metyyliksantiineja). Teobromiinilla on kehossamme piristävä ja melko pitkäkestoinen vaikutus, sillä maksamme entsyymit pilkkovat teobromiinin vain noin 50 %:sti 6 - 10 tunnin kuluessa nauttimisesta. Teobromiini ei stimuloi hermostoamme ja sen vaikutus on noin 1/4 kofeiinin aiheuttamasta stimulaatiosta."

"Anandamidin tavoin fenyylietyyliamiini on aivojemme neutortansmitteri. Kehomme fenyylietyyliaminin tasot nousevat rakastuessamme ja vastaavasti masentuneilla PEA-tasot ovat matalalla. Voikin olla, että rakkauselämämme murheisiin syödyn suklaan helpottavia vaikutuksia ei ole täysin tuulesta temmattu. PEA aktivoi aivojemme keskittymiskyvystä ja havainnoimisesta vastaavan osan neurotransmittereita, ja fenyylietyyliamiini lisääntyykin, kun ajatuksemme syventyy tiukasti esimerkiksi hyvän kirjan, projektin tai urheilusuorituksen pariin. Kaakaoflow:ssa tälle tunteelle on tyypillistä ajantajun menettäminen ja psyykkisen suorituskyvyn lisääntyminen. PEA lisää myös noradrenaliiin vaikutusta kehossamme, mikä johtaa iloisuuden ja mielihyväntunteiden lisääntymiseen."

Vakuutuitko? Lue lisää Halmetojan kasaamia faktoja raakakaakaosta, mikäli innostuit.

Itse nautin varsin vaihtelevasti superruokia, mutta kestosuosikeiksini ovat nousseet juurikin raakakaakao ja maca. Näitä molempia voi hyvin hyödyntää erilaisten raakaherkkujen valmistuksessa ja vaikka tässä ohjeessa ei juuri nyt macaa olekaan, sitä voisi lisätä aivan hyvin joukkoon, oman maun mukaan. Raakakaakao ja maca kuuluvat myös joka-aamuiseen smoothieeni ja antavat puhtia pitkin päivää. Meillä syödään aamiaisella smoothien kaveriksi nykyään myös juurikin näitä brownieita tai vaikkapa raakakakkua (esittelen ohjeen myöhemmin). Mutta nyt, asiaan eli herkullisten ja helppojen brownieiden kimppuun. Tämäkin ohje on alunperin Applebergin blogista, mutta muokkasin sitä pikkiriikkisen.

Herkulliset ja helpot raakabrowniet:
  • 3 dl pähkinöitä
  • 4 dl taateleita
  • 1dl rusinoita
  • 3/4 dl raakakaakaojauhetta
Jauha monitoimikoneessa hienorakeiseksi.
  • 0,5 dl kaakaovoisulaa (myös kookosöljy käy)
  • 0,5 dl päärynämehua juisserista (voi käyttää myös esim. appelsiinimehua, jota on helppo puristaa, mikäli ei juisseria omista. Aion itsekin kokeilla seuraavaksi appelsiinimehulla.)
Ajele massaksi ja muotoile haluamallasi tavalla. Itse painelin matalan vuoan pohjalle muutaman sentin paksuiseksi levyksi. Säilytä jääkaapissa.

Se siitä. Tämä on suklaaresepti ja myös raakaruokaresepti, josta jokainen selviytyy kunnialla. Nyt vaan ennakkoluulottomasti kokeilemaan!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Aloitetaanpa...


... pohtimalla hieman raakaruoan käsitettä.
Olen itse melko noviisi raakaruoan kokkaamisessa, mutta sen tuomista hyödyistä ja sen biokemiallisesta taustasta olen ahminut jo melkoisen kasan tietoa. Lähden nyt purkamaan käsitettä omin sanoin. 



Raakaruoka tarkoittaa ruokaa, jota ei ole kuumennettu yli 42 celsiusasteen. Koska ruokaa ei ole kuumennettu yli tämän (proteiinien rakenteen kannalta) kriittisen pisteen, ovat sen sisältämät ravintoaineet ehjässä muodossa, jolloin elimistö kykenee tunnistamaan ne suoraa, eikä sen tarvitse rakentaa rikkoutuneista osista uusia, alkuperäiseen muotoon pyrkiviä kokonaisuuksia. Ravintoaineiden ehjyydellä tarkoitetaan siis niiden molekyylirakenteiden muuttumattomuutta.

Mennäänpä hieman syvemmälle tähän ajatukseen. Elimistömme hyvinvoinnin kannalta olisi merkittävää saada ravinnosta tiettyjä välttämättömiä ravintoaineita, kuten kahdeksaa välttämätöntä aminohappoa (fenyylialaniini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini). Esimerkiksi tryptofaania on mahdollista saada pähkinöistä ja lihasta. Mutta mitä tapahtuu tryptofaanille, kun pähkinöitä paahdetaan tai lihaa kypsennetään kuumentamalla? Lämpötilan ylittäessä 42 celsiusastetta, suurin osa proteiineista denaturoituu, eli menettää rakenteensa ja myös biologisen toimintakykynsä. Mistä proteiinit ovat rakentuneet? Aminohapoista. Mutta hetkinen - eikö tryptofaani ole juurikin aminohappo? On kyllä. Proteiinit eivät ole ainoa ryhmä, jotka jäävät taistelussa kuumentamisen kanssa kakkoseksi, myös vitamiinit ja etenkin ystävämme C sellainen kärsii siitä.

Eräs raakaravintokoulukunta (mm. Nicholas J. Gonzales, M.D. tutkimusryhmineen) on keskittynyt biologisiin katalyytteihin, entsyymeihin. Ne ovat myös proteiineja. Kaikki elävä maan päällä sisältää entsyymejä. Entsyymien tarkoitus on katalysoida eli "auttaa" kemiallisia reaktioita tapahtumaan. Tällaisia tapahtumia on jatkuvasti käynnissä omassa kehossasi ja kaikkialla ympärilläsi. Jokainen on varmasti kuullut puhuttavan myös ruoansulatusentsyymeistä (peptiini, laktaasi), jotka siis helpottavat ravintoaineden pilkkoutumista ruoansulatuksessa. Entsyymejä tarvitaan myös esimerkiksi immuunipuolustusreaktioissa, kun elimistön valkosolut hyökkäävät tuhottavia mikrobeja vastaan. Muun muassa Gonzales on tutkinut (ja tällä hetkellä toteuttaa) syöpää vastaan kehitettyä entsyymihoitoterapiaa, joka on saanut innoituksensa 1900-luvun alussa Edinburgin yliopiston professorina toimineen John Beardin tutkimuksesta. Tämän koulukunnan mukaan raakaruoan sisältämät entsyymit voivat auttaa kehoa parantumaan syövästä ja monista autoimmuunisairauksista.


Toinen raakaruokakoulukunta on keskittynt enemmän ruoan pH:on ja sen vaikutukseen elimistössä. Kypsennetyn ruoan pH on hapan ja näin ollen uskotaan, että kypsennetty ruoka laskee myös elimistön pH:ta. Muun muassa Robey, Baggett ja Kirkpatrick ovat osoittaneet, että kasvainten pH on aina hapan ja kohottamalla kasvainsolujen kasvatusliuoksen pH:ta, on niiden kasvu ja etäpesäkkeiden muodostaminen voitu estää. Raakaruoan pH on korkea eli emäksinen ja sen uskotaan toimivan hyvänä ruokavaliona ei paitsi syöpäpotilaiden, mutta myös terveiden henkilöiden kohdalla.

Molemmat koulukunnat ovat oikeassa. Raakaruoka sisältää moninkertaisen määrän ravintoaineita kuin kypsennetty ruoka ja sen pH on emäksinen, kun taas kypsennetyn pH on hapan. Itseäni kiinnostaa kuitenkin eniten raakaruoan tuoma hyvä olo ja siinä sivussa sen ravinnerikkaus. Monelle superfoodit ovat varmasti jo tuttu käsite ja nekin kuuluvat siis juuri raakaruoan piiriin. Itsekin lisäilen vaihtelevasti superruokia ruokavaliooni, etenkin smoothieen, joka on joka-aamuinen aamupalani. 

Raakaruoka on “elävää ruokaa” ja kuumennettu ruoka “tapettua” tai ainakin vähän “pahoinpideltyä” ruokaa. Raakaruoan kiistämätön hyöty on sen ravinnerikkaus ja se, että ruoka on siinä luonnollisessa muodossa, jossa elimistö sen tunnistaa. Itse en tule luultavasti koskaan syömään 100 %:sta raakaravintoa, mutta lisään sitä niin paljon ruokavaliooni kuin minusta milloinkin tuntuu. Tärkein taito on kuunnella omaa kehoa ja antaa sille mitä se tarvitsee. Mikäli aineenvaihdunta on aivan sekaisin ja elimistö lähettää todella ristiriitaisia tuntemuksia (makeanhimo, jatkuva nälkä jne.) on ymmärrettävä, että luultavasti laitat sinne jotain sellaista, josta se menee sekaisin. Tai ehkäpä voidaan ajatella, että et laita sinne sitä, mitä se oikeasti tarvitsee. Tämä on hyvin tärkeä ajatus. Karppaus ja vähärasvainen ruokavalio lähtevät ideasta, että sinun tulee kieltää itseltäsi jotain, joko hiilihydraatteja tai rasvaa. Entäpä jos lähtisit lisäämään ruokavalioosi maltillisesti hyviä juttuja? Entäpä jos näitä hyviä juttuja lisäämällä huonot putoaisivat pois? Oman kokemukseni mukaan smoothien lisääminen aamiaiseeni oli helppo ja käytännössä toimiva tapa lähteä polulle kohti raakaruoan maailmaa.

Vielä tähän loppuun mainittakoon, en ole kasvissyöjä tai vegaani, vaan syön silloin tällöin lihaa ja kyllä - tulen jakamaan myös lihanvalmistukseen liittyviä reseptejä, jotka noudattavat raakaruoan oppeja. Raakaravinnon ei siis tarvitse rajoittua pelkästään kasviksiin, hedelmiin, vihanneksiin, marjoihin ja pähkinöihin. Voit kertoa tämän myös kaikille Erkki-epäilijöille, jotka kuvittelvat raakaruoan tarkoittavan jotain häröilyä metsässä ja käpyjen keräämistä. Noup Erkit, lihasta, etenkin kalasta saa valmistettua helposti ja turvallisesti raw foodia ihan kotioloissa.

Unohdin luultavasti vähintäänkin kolmekymmentä asiaa, jotka minun piti tähän tekstiin sisällyttää, mutta lisäilen niitä sitten seuraaviin kirjoituksiini. Siihen asti, bon voyage, kuten Matti Nykänen väärässä asiayhteydessä voisi todeta.

perjantai 22. helmikuuta 2013

Kirjoittajan tervehdys

Kun ajattelen terveyttä, ajattelen väkisinkin ruokaa ja Hippokrateen sitaattia "Let food be thy medicine". Jokainen blogi tulisi aloittaa vähintäänkin yhtä mahtipontisesti lainaamalla jotain omaan blogikategoriaan kuuluvaa suurherraa.

Hippokrateen ajatuksesta ollaan harhailtu jo pitkän tovin täysin väärään suuntaan. Ojasta allikkoon ja allikosta ojaan.  Ruoasta keskustellaan kyllä, useimmiten syyllistävään sävyyn, ja muutokset ruokavalioon tehdään kieltämisen ja "ehdottoman ein" kautta. Suomalaisten suhtautuminen ruokaan on kuitenkin saanut lievää muutosta rennompaan suuntaan miltei kansallissankarien mainetta niittävien tv-kokkien ruoanlaiton ansiosta. Ihmiset ovat alkaneet harrastaa ruoanlaittoa ja ruoan  itse alusta asti tekemistä arvostetaan. Samalla kuluttajia vaanii kaikenmaailman numeroneuvojien lobbaamien "terveysvaikutteisten" elintarvikkeiden sekalainen seurakunta, toinen toistaan tyhjemmällä sisällöllään. On vaikea tehdä "oikeita" valintoja, kun jokainen torvi soittaa omaa melodiaansa. Jossain stressivatsan ja toinen toistaan kummallisimpien ihottumien keskellä tulisi ihan itse tajuta, että jokainen meistä on uniikki yksilö, ja näitä "oikeita" ruokavalioita on aivan yhtä monta kuin yksilöäkin. Täsmälleen yhtä monta.

Oma innostukseni elimistön kuuntelemiseen ja ruokavaliotuunaukseen lähti ilman mitään sen suurempaa draamaa: halusin eroon e-pillereiden aiheuttamasta aknesta, halusin, että ruoan jälkeen minulle jäisi hyvä ja energinen olo (ruoan tehtävänä on ANTAA energiaa, eikä syömisen jälkeen tulisi tuntua siltä, että olisi tarve päästä "vattan viereen makoilemaan"), halusin välttyä kausiflunssilta, jotka jostain syystä ovat aina löytäneet minut, ja halusin saada urheiluharrastuksistani mahdollisimman paljon irti. Karppauksen löysin vuonna 2007, mutta sitä en kokenut pitkällä tähtäimellä omakseni. Ruokavalion tulee olla elämäntapa, ei mikään irrallinen, päälle liimattu "en voi syödä tota"-suoritus. Superfoodeja ja raakaruokaa aloin lisätä ruokavaliooni vuodesta 2010 lähtien ja sillä tiellä olen edelleen. Tällä kertaan haluan kuitenkin lähteä entistä agressiivisemmin kokeilemaan, josko ruokavalioni tulisikin rakentua pääosin raakaruoan ympärille. Miltä se tuntuisi kehossani? Minkälaisia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia se saisi aikaan? Lähden liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisista resepteistä ja valmistan uuden raakaruoka-annoksen vähintään kerran viikossa, luultavasti useammin. Jaan täällä reseptini ja rehelliset kokemukseni - niin huonoina kuin hyvinäkin hetkinä.

Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi eeppiselle (okei, toi on läppä) matkalle kohti raakaruoan tarjoamia ruoanlaittomahdollisuuksia. Tehdään yhdessä sukellus raakaruoan syvään päähän ja otetaan kaikki tuleva avoimesti vastaan.